Skuvlaldearvvášvuohtabálvalusa luohkáčehkiid ektui

Háliidat go diehtit mot skuvladearvvašvuohta bargá skuvllas luohkáčehkiid ektui?

Na lea skuvladearvvašvuođabálvalus barggut mánáid ektui ja dan ektui makkár luohkáin sii leat:

1. luohkka/klássa
  • Skuvlaálginiskkadeapmi (1.luohkka) dearvvašvuođadivššára ja doaktara bokte.  Čađahuvvo individuála screeninga ja mearrediđolaš dearvvašvuođaiskan buot ohppiin. Iskat oainnu, gulu, deattu ja mihtidit guhkkodaga. Ságastallan borrandábiid, oađđima, áigeloaktima, giehtaráinnasvuođa ja vejolaš buozanvuođa birra.
  • Guossástallan klássas.
  • Čuovvula sin geain leat erenoamáš dárbbut gulu, oainnu, deattu, guhkkodaga jna ektui.
2. luohkka/klássa
  • Boahkuheapmi difteriija, doaŋgegeasáhaga, polio ja sainnahaga vuosttá.
  • Guossástallan klássas. Dearvvašvuođadivššár muitala ohppiide giehtaráinnasvuođa birra.
  • Individuála ja heivehuvvon bagadallan dárbbuid mielde.
3. luohkka/klássa:
  • Rutiinnalaš guhkkodatmihtideapmi/vihkken.
  • Mearrediđolaš dearvvašvuođaiskan dan oktavuođas mii lea dieđihuvvon dárbbuid ektui, ja eaŋkilságastallamat.
  • Oahpaheapmi klássas dearvvašvuođa/biepmu birra.
5. luohkka/klássa
  • Mearrediđolaš čuovvoleapmi juohke ovtta oahppis dan oktavuođas mii lea dieđihuvvon / gávdnon.
  • Fysalaš aktivitehta fysioterapevtta bokte.
6. luohkka/klássa
  • Oahpahus pubertehta, mensa ja iešgova birra.
  • Boahkuheapmi ruksesboahkuid, dáskovihki ja bárkodávdda vuosttá (MMR).
7. luohkka/klássa
  • Olles klássa: Humant papillomavirus (HPV), 2 dosa. (dát lea boahkuheapmi goaŧŧočottaborasdávdda vuosttá).
  • Dál lea viimmat mearriduvvon ahte maiddai bártnit, nu go nieiddat, galget oažžut HPV-boahkkufálaldaga mánáidboahkkunprográmma bokte 7. klássas. Fálaldat gusto skuvlajagi 2018/2019 rájes. Loga eanet dás dán birra.
  • Individuála ja heivehuvvon ságastallamat dárbbuid mielde.
  • Ságastallamat ohppiiguin psyhkalaš dearvvašvuođa birra suohkana psykologait bokte. 
8. luohkka/klássa
  • Individuála ságastallan gaskkal oahppi ja dearvvašvuođadivššára (dearvvašvuohta, eallinvuohki, borrandábiid, oađđin ja psyhkalaš dearvvašvuohta). Váhnemat eai galgga leat mielde dearvvašvuođaságastallamis. Oahppit ožžot dieđu makkár fáttát váldojit bajás ságastallamis.
  • Bagadallan dárbbu mielde.
  • Individuála guhkkodatmihtideapmi- ja vihkken.
  • Ovttaseallin- ja prevenšuvdnaoahpahus doaktára ja dearvvašvuođadivššára dahje MSO bokte.
9. luohkka/klássa
  • Ovttaseallin- ja prevenšuvdnaoahpahus doaktára ja dearvvašvuođadivššára dahje MSO bokte.
10. luohkka/klássa
  • Boahkuheapmi difteriija, doaŋgegeasáhaga, sainnahaga ja polio vuosttá.
  • Ovttaseallin- ja prevenšuvdnaoahpahus doaktára ja dearvvašvuođadivššára dahje MSO bokte.
0-25 jagi
  • Hepatitt B- ja BCG boahkuheapmi fállojuvvo eaŋkil joavkkuide.
Boahkkumat

Earret hehttet ahte mánát ožžot várálaš njoammu dávddaid, lea buorre boahkuhangokčan dehálaš gearggusvuođaoktavuođas.Várálaš njoammu dávddat mat Norggas leat hárve, leat dávjjibut máŋgga eará riikkain. Go mátkkoštanaktivitehta lassána, lea vejolašvuohta ahte mánáide geat orrot Norggas sáhttá njoammut dávda, Norggas dahje olgoriikkas. Boahkuheapmi addá mánáide buori suodjalusa.

Skuvlaagi mielde fállojuvvo mánáide ođasmahttindosa boahkkumiidda maid sii leat ožžon smávvamánáagis. Boahkku addo juohke áigge gustojeaddji boahkuhanprográmma mielde mii boahtá Statens Helsetilsynas.

NB: Buot boahkuhemiide fertejit váhnemat/ovddasteddjiid addit lobi. Skuvladearvvašvuođabálvalusain lea maiddai vejolaš váldit oktavuođa earret dieđihuvvon rutiidnakonsultašuvnnaid.

Bia
Dearvvašvuođadivššar (sáddes áinnas sms)
Telefovdna 474 66 850
Inga
Dearvvašvuođadivššar (sáddes áinnas smsa)
Telefovdna 922 58 096