Fágajoavkkut Dearvvašvuođastašuvnnadoaimmas

Bálvalusas lea dearvvašvuođadivššár 100% virggis gii bargá skuvladearvvašvuođabálvalusas, ja guokte jortamovrra 100% virggiin gos nubbi bargá áhpehis nissoniiguin ja doallá mieđuštanbálvalusa sin váste. Nubbi bargá smávvamánáiguin 0-5 jagi dearvvašvuođastašuvnnas-

• Dearvvašvuođastašuvnnadoavttir gii oktii vahkus doallá mánnáiskkademiid mánáin gaskal 0-6 jagi ja nuoraid dearvvašvuođastašuvdna.
• Fysioterapevta geas lea 4 mánu iskkadeapmi dearvvašvuođastašuvnnas ja doaibma 5. luohkáhasaguin.
• Bátnedivššár geas lea 8 mánu joavkkut dearvvašvuođastašuvnnas.
• Dearvvašvuođa doaibmajođiheaddjis lea hálddatlaš ovddasvástádus.

Juohke fágajoavkkus lea iežas erenoamáš gelbbolašvuohta, ja lea mielde ollislaš ja fágaidrasttildeaddji eastadanbarggus ja dearvvašvuođaovddideamis mánáid ja nuoraid váste.

Dearvvašvuođadivššáris lea viidásitoahppu dearvvašvuođaovddideaddji ja eastadeaddji barggus, ja eastadeaddji psykososiála barggus mánáid ja nuoraid váste. Dearvvašvuođadivššár deaivvada buot geavaheddjiiguin, ja váldá fárrui earáid dearvvašvuođastašuvdna- ja skuvladearvvašvuođabálvalusjovkui geain lea gelbbolašvuohta áigeguovdilis fágasurggiin.

Fysioterapevttas lea gelbbolašvuohta árvvoštallamiin čadnon lihkadanapparahttii, motovralaš ovdáneapmái ja movt psykalaš váttisvuohta čájehuvvojit rupmášis.

Bátnedivššáris lea bátnedearvvašvuođas gelbbolašvuohta ja addá dieđuid dan fáttás váhnenjoavkkuide.

Bálvalusas leat 2 dearvvašvuođadivššára 100 % virggiin, jortamovra 100 % virggis, dearvvašvuođastašuvdnadoavttir mánát 0- jagi ja fysioterapevta 4 mánu joavkkut ja barggut 5. luohkáhasaiguin. Dearvvašvuođa doaibmajođiheaddjis lea hálddatlaš ovddasvástádus.

Dearvvašvuođadivššáris lea viidásitoahppu dearvvašvuođaovddideaddji ja eastadeaddji barggus, ja eastadeaddji psykososiála barggus mánáid ja nuoraid váste. Dearvvašvuođadivššár deaivvada buot geavaheddjiiguin, ja váldá fárrui earáid dearvvašvuođastašuvdna- ja skuvladearvvašvuođabálvalusjovkui geain lea gelbbolašvuohta áigeguovdilis fágasurggiin.

Fysioterapevttas lea gelbbolašvuohta árvvoštallamiin čadnon lihkadanapparahttii, motovralaš ovdáneapmái ja movt psykalaš váttisvuohta čájehuvvojit rupmašis.

Doaktára bargu lea čađahit dihto somatahtalaš dearvvašvuođaiskkademiid ja árvvoštallat medisiinnalaš diliid. Doaktáris lea dehálaš rolla bálvalusa servodatmedisiinnalaš bargguin nu movt ovdamearkka dihte addit oasi suohkaniid bajilgovvii geavaheaddjejoavkkuid dearvvašvuođadilis ja evttohit doaibmabijuid dán ektui.

Jortamovrra gelbbolašvuohta lea čielggas áhpehisvuođafuolahusas ja njuoratmánná-áigodagas. Gelbbolašvuođa sáhttá maiddai ávkkástallat oahpahusas, ráđđeaddimis ja bagadallamis skuvllas ja nuoraiddearvvašvuođabálvalusas.

Jortamovrra gelbbolašvuohta sáhttá leat guovddážis dearvvašvuođastašuvnnas 0-5 jagi, erenoamážit mánát 0-6 vahku, ja nuoraid dearvvašvuođastašuvnnas.

Birasnjulgejuvvon dearvvašvuođasuddjen

Muhtin bargguid birasnjulgejuvvon dearvvašvuođasuddjemis barget dábálaččat dearvvašvuođastašuvnna- ja skuvladearvvašvuođabálvalusas ja dearvvašvuođastašuvdnabálvalusas. Barggut leat dábálaččat čadnon diehtojuohkimii, bearráigehččui ja čuovvoleapmái hygienalaš dilálašvuođain mánáidgárddiin ja skuvllain, mánáidgárddiid dohkkeheapmái. Eanet dieđuid birasnjulgejuvvon dearvvašvuođasuddjemis gávdná láhkaásahusas forskrift om miljørettet helsevern i barnehager og skoler mv. IS-2071 og IS- 2073.

Buot skuvllat ja mánáidgárddit Guovdageainnus galget birasnjulgejuvvon dearvvašvuođasuddjema skuvllaid ja mánáidgárddiid dáfus láhkaásahusa mielde dohkkehuvvot. Dearvvašvuođastašuvdna berre veahkehit mánáidgárddi deavdit gáibádusaid birasnjulgejuvvon dearvvašvuođasuddjema skuvllaid ja mánáidgárddiid dáfus láhkaásahusas. (Dearvvašvuođabálvalus lea skábmamánu 2015 geahčadan buot mánáidgárddiid suohkanis, ja gohččumat addojuvvojedje ja leat daid čuovvulan)

Njoammuma suddjen

Lea dábálaš ahte dearvvašvuođastašuvdna- ja skuvladearvvašvuođabálvalus vuhtiiváldá muhtin bargguid suohkana njoammunsuddjenbarggu oktavuođas. Ovdamearka dás leat birasiskkadeamit go fuobmát tuberkolosa, ja go ollugiid galgá boahkuhit, joatkkaskuvllaohppiid meningokokkaboahkoheapmi go leat geargame skuvllain, dahje dan oktavuođas go fuobmát vuoiŋŋašcuozzavuolšši.

Suohkandearvvašvuođabálvalus čoavdá dáid bargguid iešguhtet láhkái daid báikkálaš njoammusuddjenbargguid plánaid vuođul.

Buorre diehtit

Fágaidrasttildeaddji ovttasbargu

Dearvvašvuođadivššár oassálastá iešguhtet ovttasbargosajiin. Fágaidrasttildeaddji čoahkkimat. Dearvvašvuođadivššár lea skuvlla resursajoavkkus ja mánáidgárddi resursajoavkkus. Oassálastá ja sáhttá jođihit ovddasvástádusjoavkkuid doppe gos lea sávaldat das. Fágaidrasttildeaddji ovttasbarggu bokte galget mánát erenoamáš dárbbuiguin vuhtiiváldot. Mánát geain leat erenoamáš dárbbut čuovvoluvvojit. Dearvvašvuođadivššár lea suohkana heahtejoavkkus.

ICDP lea váhnenbagadallanprográmma man fállagoahtit váhnemiidda geain leat mánát agiin 1-10 jagi.

Fágaidrasttildeaddji ovttasbargu lea dehálaš nu ahte mánát, nuorat ja bearrašat galget oažžut dárbbašlaš veahki.

Dearvvašvuođastašuvnna- ja skuvladearvvašvuođabálvalus galgá ovttasbargat eará suohkanlaš bálvalusaiguin nu movt sosiálabálvalus, mánáidsuodjalusbálvalus, mánáidgárdi, skuvla, psykologa, ergoterapevta, fysioterapevta, PPB, NAV ja nuoraidkoordináhtor. Dearvvašvuođadivššár galgá leat gávdnamis ságastallat oahpaheddjiiguin, váhnemiiguin ja earáiguin geat dovdet ahte oahppit dárbbašit čuovvoleami.

Go ovttasbargá skuvladearvvašvuođabálvalusain, oahpaheddjiiguin ja earáiguin, sáhttá husket skuvlabirrasa mii ovddida ohppiid dearvvašvuođa ja unnida riskka oažžut dávddaid dahje vigiid.

Mánáidgárddi fágaidrasttildeaddji joavku

Dearvvašvuođastašuvnnas galgá leat vuogádatlaš ovttasbargu mánáidgárddiiguin suohkanis. Galgá bagadallat buot mánáidgárddiid suohkanis riskarašši mánáid dáfus ja árra intervenšuvnna dáfus. Dearvvašvuođadivššár lea mielde dán joavkkus oktan mánáidgárddi ovddasteddjiin, psykologain, mánáidsuodjalusbálvalusain ja PPB:in. Čoahkkimat buot mánáidgárddiiguin suohkanis juohke mánu.